Ensikosketus

Lämmin löyhähdys tervehdys täältä Accrasta!

Täällä istuskelen huoneeni lattialla tuulettimen hurinassa ja päivän liat ja pölyt pois huuhtoneena. Ehdin tänään vasta ensikertaa nettiin, sillä alku on ollut aika vauhdikas. 

Lennot sujuivat ihan normaalisti ja olivat ajallaan. Kotokan lentokentällä sai odotella lähes parituntia ensin passin ja viisumin tarkastukseen ja sitten vielä sitä, että pääsee ulos. Kuljettaja oli vastassa kyltin kanssa ja matka Hannan luokse House of Graceen sujui aika hiljaisesti kun oli jo myöhäinen yö ja minä matkasta väsynyt.

Saapuessa oli Hanna ja vapaaehtoistyöntekijä ja kahden viikon kämppikseni Niina vielä hereillä. Juteltiin hetki ja sitten nukkumaan. 

House of Grace sijaitsee Aplakussa Accran ”lähiössä” ja majapaikkani eli Hannan perheen koti on koulun yläkerrassa. Minun oli tarkoitus nukkua pitkään ja hiippailla sitten koulun puolelle kun olin itse valmis, mutta ensimmäinen yö uudessa paikassa on aina levoton ja olin aamulla hereillä jo muiden kanssa samaan aikaan, joten lepäilyt saivat jäädä ja lähdin suoraan lapsia katsomaan. Ensimmäisen päivän vietin pienten noin 3v kuurojen lasten kanssa sillä aikaa kun isommat lapset olivat oppitunneilla. Välitunneilla lapset tungeksivat kyselemään ja ihmettelemään uutta tulokasta, vaikka ovatkin jo aika tottuneita siihen, että koululla on vaihtuvia harjoittelijoita Suomesta. 

Ghanalaisen viittomakielen oppitunnitkin alkoivat saman tien kun kommunikoi lasten kanssa, jotka innokkaasti vääntävät sormia oikeaan asentoon. Kuurojen opettajien kanssa pystyin jo juttelemaan hieman aiemmilla kansainvälisen viittomisen opeilla, ASL-viittomien (American Sign Language) pika vilkaisulla ennen matkalle lähtöä ja ilmeillä ja eleillä. Ghanalainen viittomakieli on hyvin lähellä ASL:lää, joten sen oppimisesta on varmasti hyötyä ja luulen että kahdessa kuukaudessa on aika hyvät tsäänssit oppiakin!

Koululla oli väliloma pe-ma, jolloin olin reissussa, mutta kirjoittelen siitä huomenissa lisää!